Blogi
06 / 11 / 24

Henkilöstön edustajan voimavarapäivät tarjoili keinoja keskeneräisyyden hyväksymiseen ja uupumista vastaan

Voimavarapäivät keräsi jälleen ennätyssuuren 130 hengen yleisön, joka saapui hakemaan voimavaroja työelämässä jaksamisen tueksi. Palautteiden perusteella seminaari täytti tehtävänsä ja osalla odotukset jopa ylittyivät. Yhteistä kaikille palautteille oli, että ohjelma koettiin monipuolisena luentojen ja toiminnallisten harjoitteiden yhdistelmänä.

Aktiivi-Instituutin työhyvinvointikoulutusten koulutuspäällikkö Katja Joutsijoki avasi tilaisuuden runonlausunnalla. Ensimmäisestä luennosta vastasi Emilia Kujala, psykoterapeutti, sosiaalipsykologi (VTM) ja tietokirjailija. Emilia herätteli luennossaan pohtimaan yhteiskunnan normien ja ihmisten itsensä asettamien standardien vaikutusta kuormittumiseen. Hän kävi vuoropuhelua yleisön kanssa siitä, pitääkö joka hetki panostaa 100 % ja jos, niin mitä siitä aiheutuu. Moni tunnisti itsestään suorittajan mielen. Emilia muistutti, että joskus riman laskeminen voi olla hyvinvointiteko.

Näyttelijä Anu Sinisalo hurmasi yleisön rönsyilevillä kertomuksillaan keskeneräisyyden kepeydestä työnsä ja elämänkokemustensa kautta. Anu nauratti kuulijoita paljastamalla esimerkkejä noloista ja tiukoista tilanteista vastanäyttelijöiden kanssa, mutta myös henkilökohtaisessa elämässään. Näyttelijä tunnusti sortuvansa täydellisten suoritusten metsästykseen kameran edessä. Anun sanoma oli kuitenkin se, että itseään ja ammattitaitoaan pitää jatkuvasti työstää, mutta on myös tärkeää myöntää vajavaisuutensa ja nauraa hyväksyvästi omille mokilleen.

Ensimmäisen päivän päätteeksi hajaannuttiin työpajoihin, joista saatiin inspiraatiota tuolijoogan, niska-hartia-hieronnan, mindfulnessin ja makramen harjoittamiseen osana palautumisen taitoa.

Toisen seminaaripäivän aamuna Heli Riipinen, työelämä- ja kuntoutusvalmentaja, puhui havahtumisen voimasta työelämässä ja kertoi työyhteisökokemuksistaan leikkaussalissa. Havahtumista voi Helin mukaan harjoittaa asettumalla toisen asemaan sen sijaan, että automaattisesti syyllistäisi toista tilanteesta, jonka itse kokee hankalana. Heli totesi, että jos työpaikalla havahdutaan ongelman ytimeen eikä seurauksiin, voidaan kehittää oikeita asioita.

Mari Niemi-Saari, työyhteisösovittelun asiantuntija, haastoi ajattelemaan, miksi nykyihmisen pitäisi aina tavoitella täydellisyyttä. Jäimme pohtimaan, mikä on aitoa kiirettä ja miksi vastaamme ”kiirettä pitää”, kun ystävä kyselee kuulumisia. Mari käsitteli perfektionismin ja itsekriittisyyden haittoja omakohtaisin esimerkein.

Seminaarin päättivät toimintakyky- ja hyvinvointivalmennuksen ammattilaiset Mikko Harkonmaa ja Hannu Suominen. Yleisö sai pohdittavakseen oppimisen helpottumista, kun antaa itselleen luvan epäonnistua useasti matkan varrella. Sali hiljentyi aistiharjoitukseen ja harjoitteli kehon pika-aktivointia toimintakyvyn elvyttämiseksi. ”Ihminen on oman elämänsä paras hyvinvointivalmentaja”, valmentajat kiteyttivät esityksensä.

Kuten aina ajankohtaispäivillä, ystävien ja kollegoiden tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen oli ihan parasta antia!

Tutustu vuoden 2025 ajankohtaispäivien teemoihin ja aikatauluihin

Tammikuun tapaaminen

Tyky-seminaari

Eloseminaari

Henkilöstön edustajan voimavarapäivät