Perinteinen Tammikuun tapaaminen kokosi yli satapäisen yleisön ajankohtaisten työelämäilmiöiden äärelle.

Rosa Meriläinen, kirjailija, poliitikko ja järjestöjohtaja, puhui urheamman työyhteisön konseptista omakohtaisin esimerkein. Hän kehotti kuulijoita toimimaan urheasti yhdessä, mikä on helpompaa, jos tietää olevansa turvassa. Kenenkään ei tarvitse mennä sankarillisesti konfliktia päin ja ratkoa asioita yksin. Urheus syntyy joukkovoimasta ja on yhteinen toimintatapa. Rosa listasi laatimansa urhean ja turvallisemman tilan 10 periaatetta: ”Ole valmis johtajuuteen. Pane itsesi likoon. Jos on sanottavaa, sano se. Puutu vääryyksiin seurauksista välittämättä. Esitä väitteitä, joita muut voivat kritisoida. Ideoi ääneen vaikka et ole varma, ovatko ideasi hyviä. Mene epämukavuusalueelle. Älä pelkää erimielisyyttä, kestä kyseenalaistamista. Anna korjaava palaute kasvotusten. Puntaroi jälkikäteen kaverin kanssa, miten onnistuitte.” Lopuksi Rosa peräänkuulutti tunnistamaan itsessään tekijän tai valittajan. Urhea tila voi Rosan sanoin pakottaa valittajat ulos koloistaan.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tarjoili kuulijakunnalle ajankohtaisen työmarkkinakatsauksensa. Antti jakoi näkemyksiään siitä, kuinka omilla toimilla voidaan tehdä Suomesta reilumpaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, ja miten vältetään pahimmat karikot. Hän avasi käynnissä olevaa neuvottelurupeamaa, kommentoi eläkeratkaisua sekä arvosteli aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Antti ilmaisi huolensa polarisaation lisääntymisestä, joka on omiaan ruokkimaan ääriliikkeitä. Puheessaan Antti peilasi geopoliittisia epävarmuuksia vuoden takaiseen tilanteeseen, ja kertoi luottavansa vanhaan sanontaan: ”Pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä”.

Yhdenvertaisuuden asiantuntija, sairaanhoitaja Fadumo Mohamed avasi DEI-käsitettä toimintakäytäntöjen kautta. Fadumo kävi yleisön kanssa vuoropuhelua siitä, millaisilla toimilla olemme edistäneet yhdenvertaisuutta omassa työssämme. Hän totesi hyväksi periaatteeksi, että kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mutta kaikkia pitää kunnioittaa. On myös hyväksi yrittää luopua stereotypioista. Suhtautuminen uskonnon harjoittamiseen työpaikalla herätti vilkasta keskustelua. Pohdimme yhdessä, onko siitä haittaa vai voisiko se edistää kuulumisen tunnetta työyhteisöön, jos lyhyt hiljentymishetki hyväksyttäisiin kaikille.

Risto Nikunlaakso, TtT, Työterveyslaitokselta esitteli tutkimustuloksia nuorten sote-työntekijöiden työkyvystä ja tarjoili keinoja sen parantamiseksi. Tutkimuksen mukaan 60 % alalla toimivista nuorista on kokenut epäasiallista käytöstä tai uhkatilanteita, kun prosenttiosuus on muilla ikäryhmillä 50 %. Sama ero näkyi kysymyksessä koskien harkintaa työnantajan vaihtamisesta. Positiivista oli se, että lähiesihenkilön toiminta on koettu oikeudenmukaiseksi 74 % osuudella, joka oli hieman korkeampi kuin muilla ikäryhmillä. Itsearviointi kuitenkin paljastaa, että työkyky on alentunut nuorilla muita enemmän. Nuorten mielenterveysoireilu on vaikuttanut työkykyyn heikentävästi ja nuoret palautuvat huonommin kuin sote-alalla keskimäärin. Risto esitteli Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löytyviä vinkkejä mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla. Luennoitsija sai sote-alan yleisöstä runsaan määrän tutkimustuloksia vahvistavia näkökulmia. Erityisen tärkeiksi koettiin perehdyttäminen ja palautteenanto.

Jussi Venäläinen polkaisi toisen seminaaripäivän käyntiin johdattamalla kuulijat ”typerän ja viisaan työn” lähteille. Entinen kiiresuorittaja ja nykyinen flow-tilan asiantuntija haastoi seminaariyleisöä havainnoimaan typerän työn tunnusmerkistöä käänteisen huumorin keinoin. Jussi alusti sanomaansa luettelemalla kuusi keskeistä typeryyttä itsensä johtamisessa, jotka ovat ”monitohelointi, epävireisyys, puskeminen, tuuliajo, epämääräisyys ja välttely”. Ryhmäkeskusteluissa typeryydet tunnistettiin omakohtaisesti ja yleisö tarjoili roppakaupalla ehdotuksiaan siihen, kuinka keväästä saisi mahdollisimman kuormittavan. Luennon toinen puolisko keskittyi keinoihin, joilla oman työn tehokkuutta voi parantaa. Työntekoa voi helpottaa poistamalla häiriötekijöitä, kuten taukojen täyttäminen somen selauksella, ja keskittymällä siihen, mitä tekee ja mihin voi oikeasti vaikuttaa. Oman työelämän toiminnanohjauksen suurin hyötyjä on jokainen itse ja vasta toissijaisesti organisaatio. Jussi kehotti reflektoimaan joka päivä vaikka vain minuutin verran siitä, mikä esti ja mikä edisti työflow’ta ja mitä muutoksia kannattaisi tehdä. Jussi lohdutti, että työn viisastaminen voi lopulta olla pienten asioiden hiomista.

Työpaikkaostrakismi oli yleisön keskuudessa tuntematon termi, mutta tuttu asia. Sirpa Manninen avasi toimintatapaa, jossa ilman sanoja tai selityksiä joku tai jotkut jätetään työyhteisön sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Ostrakismi voi olla tahatonta tai tahallista, mutta se satuttaa aina. Toimintatapa voi näyttäytyä psykologisena ostrakismina, jolloin kohdetta ei tervehditä eikä hänelle vastata. Fyysisessä tapauksessa poistutaan paikalta ja kohde jätetään yksin. Cyberostrakismi tarkoittaa, että viesteihin ei vastata tai että kohdetta ei oteta mukaan viestiryhmiin. Ostrakisoitu henkilö on ostrakisoijan mielestä ”vääränlainen” ja ostrakismi saattaa olla työyhteisön hiljaisesti sallimaa käytöstä. Sirpan toteuttamassa sote-alan tutkimuksessa yli 70 % vastaajista oli kokenut ostrakismia ja yli 80 % oli havainnut sitä. Sirpa muistutti, että jokainen on vastuussa omasta toiminnastaan niin, ettei kukaan jää työyhteisössä yksin tai saa epäasiallista kohtelua. Aihe kirvoitti valtavan määrän kokemusperäisiä kommentteja ja huomioita.

Seminaari huipentui liittojen puheenjohtajien paneeliin, joka toteutettiin yleisökysymysten avulla. Tehyn Millariikka Rytkönen, SuPerin Päivi Inberg ja Jytyn Jonna Voima saivat muun muassa kysymyksiä siitä, miten jäsenmäärät saataisiin pidettyä ja uusia jäseniä rekrytoitua. Puheenjohtajat määrittelivät, että edunvalvonta on kärki ja on tärkeää korostaa jäsenille hädän hetkellä tarjottavaa neuvontaa tai oikeusapua. Myönteisenä asiana listattiin myös se, että jäsenet pääsevät mukaan työelämän kehittämiseen. Nuoret tulee saada ymmärtämään ammattiliiton merkitys ja siksi näkyvyyteen esimerkiksi somessa on panostettava. Puheenjohtajat totesivat yksimielisesti, että on oleellisempaa hakea järjestäytymistä yhteistyön keinoin kuin kilpailla keskenään uusista jäsenistä. On kuitenkin havaittavissa, että jäsenistössä tapahtuu surffailua liitosta toiseen. Keskusteltiin myös informaatiovaikuttamisen vaaroista ja siitä, että jäseniin yritetään vaikuttaa. On tärkeää panostaa siihen, että liitot tarjoavat oikeaa informaatiota luotettavissa kanavissa. Neuvottelukierroksen tuloksia saadaan vielä odotella, mutta palkkaohjelma on liitoille ydinasia. Puheenjohtajat korostivat paikallisen näkyvyyden ja tuen merkitystä, koska se antaa selkänojaa neuvottelupöytiin.

Kiitos näille kavereille ja koko seminaariyleisölle vilkkaasta osallistumisesta keskusteluihin!

Paikka

Scandic Helsinki Hub, Annankatu 18, 00120 Helsinki

Lisätietoja

Usein kysytyt kysymykset ja asiakaspalvelun yhteystiedot löydät verkkosivultamme.

Lue tarkemmin koulutuksesta

Jos olet liiton jäsen

• tarkista koulutuksen palkallisuus sekä ilmoittautumiskanava ja -aika liitostasi. Liitot maksavat koulutukset määrittelemilleen kohderyhmille ja edellyttävät, että osallistut koulutukseen kokonaisuudessaan
• ilmoita majoitustarpeesta ja matkustusjärjestelyistä liittoosi ilmoittautumisen yhteydessä
• tarkista perumisehdot liitostasi