Haastattelimme Aktiivi-Instituutin neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja Katja Joutsijokea. Hän rohkaisee ihmisiä koulutukseen, sillä me kaikki neuvottelemme ja toimimme vuorovaikutuksessa pitkin päivää myös huomaamattamme.

Katja, mitä hyötyä on neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojen opiskelusta?
– Kaikissa työyhteisöissä on erilaisia persoonallisuuksia. On hyödyllistä tunnistaa itsessään se henkilökohtainen voima, jota voi hyödyntää vuorovaikutustilanteessa. Itsetuntemus on oleellisen tärkeää. Oma persoona vaikuttaa taustalla ja valmista muottia ei ole olemassa, mutta vuorovaikuttamista ja neuvottelupöydässä toimimista voi kuitenkin oppia.

Tärkeitä taitoja ovat myös läsnäoleva kuuntelu ja kysyminen. Jos uskaltaa vilpittömäsi kuunnella, voi saada asiaansa paremmin eteenpäin kuin vaikka hyökkäämällä. Osaa tehdä tarkentavia kysymyksiä ja ilmaista omaa mielipidettä kysymysten kautta.

Hyvä ihmislukutaito helpottaa vuorovaikutusta. Kun ihmisellä on hyvä itsetuntemus ja hän osaa lukea vastapuolta, vuorovaikutus ja neuvottelussa toimiminen voi olla sujuvampaa.

Miten neuvottelu- tai vuorovaikutustilanteessa voi onnistua?
– Jos mietitään neuvottelutilannetta, niin onnistunutta lopputulosta ei takaa pelkästään neuvottelupöydän ympärillä tapahtuva kommunikaatio. Se, miten neuvottelijat ovat aiemmin toimineet vuorovaikutuksessa neuvottelun ulkopuolella, voi vaikuttaa neuvottelun kulkuun. Meillä ihmisillä on käsitys toisistamme jo ennakkoon.

Uusin lempiteemani onkin se, kuinka ennakkokäsitykset haittaavat neuvottelu- tai vuorovaikutustilanteessa. Olisi aina hyvä mennä tilanteeseen ilman ennakkokäsityksiä, mutta silti valmistautuneena. Tilanne kuitenkin harvoin menee niin kuin sen on itse mielessään käsikirjoittanut.

Mieli on hyvä pitää avoimena, jotta ei jäädy, vaan osaa luovia suunnan muuttuessa. On siis hyvä valmistautua etukäteen, mutta uskallus edetä epävarmuudessa on parempi kuin varustautuminen ennakkoluuloilla ja valmiilla käsikirjoituksella.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelet koulutuksissasi?
– Pyrin aina lukemaan tilannetta ja tuon harkiten mukaan draaman tai impron keinoja. Tunnelman pitää ennen kaikkea olla rento ja turvallinen, sillä kyse on itsensä kehittämisestä eikä ulkoa opettelemisesta pelon ilmapiirissä.

Turvallisessa ympäristössä pääsee syvälle havainnoimaan sitä, missä on hyvä ja missä on kehitettävää. Parasta on, jos osallistuja saa oivalluksia tunnekokemuksen kautta.

Minun koulutuksiini ei tarvitse tulla suorittamaan tai pelkäämään virheiden tekemistä. Hyvä vuorovaikuttaja ja neuvottelija uskaltaa tehdä virheitä. On tutkittu, että ilmapiirissä, jossa ei saa tehdä virheitä, tapahtuu virheitä ja päinvastoin.

Näyttelijän ja ohjaajan työssäni olen oppinut, kuinka tärkeää on saada vastanäyttelijä loistamaan. Samaan tapaan vuorovaikuttamisessa onnistumme parhaiten yhdessä silloin, kun saamme toiset loistamaan.

Minkälaisia metodeja käytät koulutuksissasi?
– Koulutuksissani teoriaan linkittyy aina harjoite. Niitä toteutetaan turvallisesti pienryhmissä eli tarkoitus ei ole selviytyä yksin luokan edessä muiden arvostelevien katseiden alla. Vaikka harjoitellaankin neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, kyse ei ole näyttelemis- tai esiintymiskoulutuksesta.

Harjoitteen aikana voi olla joku muu, mutta silti huomata, että oma vuorovaikutustapa kaipaa esimerkiksi lisää empatiaa. Usein tavat voivat olla opittuja ja ihminen toistaa vaikka jotain huonoa toimintamallia.

Käytän muun muassa draamaharjoitteita, mutta ennen kaikkea opetan kokemuksellista oppimista. Itse esimerkiksi haluan oppia pilkkomaan puita, mutta vaikka se ei aluksi tunnu luontaiselta, otan kirveen käteen ja jatkan harjoittelua, kunnes jonain päivänä se luonnistuu. Vuorovaikutustaitojakin voi harjoitella niin, että oppiminen tapahtuu kokemuksellisesti.

Kouluttajana haluaisin, että osallistuja jäisi jatkamaan ja kehittämään sitä, mitä hän on koulutuksessa kokenut. Mukaansa hän saa konkreettisia työkaluja, kuten kuuntelu, kysyminen, perustelut tai asiassa pysyminen. Olisi kuitenkin hyvä palata säännöllisesti siihen tunnekokemukseen, jonka avulla tunnisti oman voimavaransa.

Kenen kannattaisi tulla koulutukseesi?
– Me kaikki toimimme vuorovaikutuksessa ja neuvottelemme ollessamme töissä, kotona ja elämässä yleensä, vaikka emme sitä aina huomaakaan. On hyötyä itselle ja myös muille, jos pysähdymme miettimään, minkälaisia vuorovaikuttajia olemme eri tilanteissa ja miten voisimme kehittyä.

Minusta kokonaisten työyhteisöjen kannattaisi tilata koulutus, jossa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja. Minulla on hieno kokemus siitä, kuinka esimiehet ja henkilöstön edustajat taannoin tilasivat yhteiskoulutuksen, jotta he yhdessä löytäisivät keinoja kommunikoida paremmin.

On ollut positiivista huomata, että verkossa tapahtuva koulutus voi toimia yhtä hyvin kuin lähiopetuksessa. Vuorovaikutus onnistuu molemmissa ja hyvästä palautteesta päätellen samaa kokemuksellisuutta on mahdollista saada verkossakin.

Millainen olet työn ulkopuolella?
– Olen kahvihifistelijä ja voisin jopa toimia ammattimaisena kahvinmaistelijana. Rakastan kahvia, oli se sitten syrjäisen huoltoaseman kitkerää litkua tai vastajauhetuista pavuista valmistettua espressoa.

Tällä hetkellä odotan innolla uuden talon valmistumista. Haaveilen jo keväästä ja pienestä puutarhasta, jossa viihtyisin kädet mullassa.

Katja Joutsijoki

Teatteritaiteen maisteri, kouluttaja (neuvottelutaidot, työyhteisöjen vuorovaikutustaidot, esiintyminen ja vaikuttaminen, mediataidot, viestintä)

Katjalla on kokemusta näyttelijän työstä 23 vuoden ajalta mm. Lahden kaupunginteatterissa, Kansallisteatterissa ja Teatteri-Takomossa. Hän on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja kirjoittanut kuunnelmasarjan Ylen radioteatterille ja näytelmän Helsingin juhlaviikoille. Tällä hetkellä Katja täydentää opintojaan Suomen Coaching -yhdistyksessä. Katja on toiminut 17 vuoden ajan neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojen kouluttajana ja Aktiivi-Instituutissa vuodesta 2016.

— Puh. 050 411 0112 | katja.joutsijoki@aktiivi-instituutti.fi