Sairaanhoitaja Olumide Aluko, HUS: ”Työkaverina kantasuomalainen”

Monimuotoisuus työpaikalla -koulutuspäivä järjestettiin 7.-9.11.2018 Aktiivi-Instituutissa. Aktiivi-Instituutin koulutuspäivänä haettiin näkökulmia työyhteisön monimuotoisuuteen, sen havaitsemiseen ja hyödyntämiseen. Mielenkiintoisen puheenvuoron omasta näkökulmastaan tarjosi Olumide Aluko, tuttavallisemmin Olu, joka on syntynyt Nigeriassa ja tullut Suomeen vuonna 2002 aloittaakseen lähihoitajaopiskelun.

Olumiden jääminen Suomeen ei ollut itsestään selvää. Hän opiskeli lähi- ja sairaanhoitoa Suomessa ja teki erilaisia töitä opiskeluvuosinaan, joten aikaa ei jäänyt suomen kielen opinnoille, varsinkaan puhumiselle. Opinnot Olumide suoritti englanniksi ja teki työharjoittelunsa Englannissa ja Tsekissä. Mies palasi kuitenkin työharjoittelun jälkeen Suomeen töihin.

– Halusin hyvittää Suomelta saamani ilmaisen opiskelun ja opiskelijaedut, hän toteaa.

Kielitaito karttuu työkokemuksen myötä

Motivaatio opiskella suomen kieltä on nyt kohdillaan Olumiden työskenneltyä kaksi vuotta lähihoitajana ja sen jälkeen sairaanhoitajana eri paikoissa. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on työskennellyt sairaanhoitajana Peijaksen sairaalassa. Yhteensä työkokemusta sairaanhoidon alalta on kertynyt jo yli kymmenen vuoden ajalta. Suomen kieli on hänen mukaansa vaikeaa mutta rikasta, koska se on merkityksiltään moninainen ja murteitakin on paljon.

– Haastetta tuovat samantapaiset sanat, joissa on vain hiuksenhieno äänteellinen ero, Olumide tuskastelee.

Työelämä kantasuomalaisen kanssa

– Puhuminen on savolaista, kuunteleminen on hämäläistä, Olumide kuittaa puhetilanteiden ongelmat.

Usein suomalaiset eivät kuitenkaan tahdo kommunikoida maahanmuuttajien kanssa tai alkavat niin tehdessään puhua englantia.

– Jos maahanmuuttaja ei pääse käyttämään kieltä aidossa tilanteessa ja saa myönteisiä kokemuksia, oppimismotivaatio kärsii, Olumide toteaa. Maahanmuuttajalla itselläänkin pitää olla rohkeutta keskustella, vaikka puhe ei vielä sujuisikaan. Yleensä huumori kuitenkin auttaa väärinymmärrystilanteissa ja silloinkin, jos kohtaa epäasiallista käytöstä, kertoo Olumide viitaten haastaviin kokemuksiinsa.

Puutteellinen suomen kielen taito on ollut suurin este, jonka Olumide itse on kohdannut työskennellessään Suomessa. Hän on tietoinen maahanmuuttajista, joita saatetaan kohdella vain numeroina eikä henkilöinä tai jotka jätetään pois yhteisistä asioista.

Joskus ulkomaalaistaustaisille saatetaan antaa enemmän tehtäviä, koska he eivät uskalla tai osaa valittaa epäoikeudenmukaisuuksista. Monet vaihtavatkin ammattia tai muuttavat pois kokemansa asenteellisuuden takia. Ihonvärilläkin on merkitystä kohtelun suhteen, ja Olumide onkin havainnut, että esimerkiksi virolaisia ei nähdä siinä määrin ulkomaalaisina kuin tummaihoisia.

Toiveita työkavereille

Olumide listaa asioita, joita toivoisi kantasuomalaisilta työkavereiltaan. Hän haastaa suomalaisia ymmärtämään maahanmuuttajia ja kokemaan heidät samanvertaisina.

– Toivoisin, että saisimme mahdollisuuden kehittyä niissä asioissa, joihin meillä on halukkuutta ja kyvykkyyttä. Ja että meidän sitoutuneisuuttamme, samoin kuin pyrkimystämme oppia suomen kieltä, arvostettaisiin.

Näppituntuman mukaan yli 80 % Olumiden suomalaisista työkavereista on mukavia puolustaen häntä eri tilanteissa ja kannustaen tulevaisuuden suunnitelmissa.

Tsemppiä sinulle, toivottaa myös Aktiivi-Instituutin väki, ja kiitos kun jaoit ajatuksiasi monimuotoisuudesta työpaikoilla!