Etusivu Tyky-seminaarissa 21.–22.5. tiukkaa asiaa ja hilpeää huumoria Blogi 17 / 01 / 25 Tyky-seminaarissa 21.–22.5. tiukkaa asiaa ja hilpeää huumoria Kaksipäiväinen ajankohtaisseminaari kirvoitti vakavia pohdintoja ja vapautunutta naurua sopivassa suhteessa. Yleisö tarjoili teorian tueksi esimerkkejä elävästä elämästä. Seminaarissa pohdittiin työn ja työyhteisön merkitystä voimavarojen kannalta. Ohjelman käynnisti SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg, joka avasi kevään neuvottelujen kulkua ja kannusti pohtimaan, ovatko muutokset uhka vai mahdollisuus. Päivi muistutti, että olennaisinta on yhteisten päämäärien löytäminen. Seuraavana lauteille nousi NVC-sovittelija Hanna Savanna, joka painotti, että empaattinen kuuntelu ja rehellinen itseilmaisu ovat vuorovaikutuksen kaksi jalkaa. Hanna konkretisoi erilaisia tapoja lähettää ja vastaanottaa kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta sakaalin ja kirahvin hahmoihin sonnustautuneena, ja yleisön reaktioista päätellen viesti meni perille. Yhteyden tarpeen tyydyttyminen on elintärkeää ihmisten välisessä kommunikoinnissa, Hanna linjasi. Työterveyshuollon erikois- ja kehitysylilääkäri Eira Roos Lääkärikeskus Aavasta sai paljon kiitoksia puheenvuorostaan, jossa käsitteli yksilön jaksamista työn murroksessa. Eira korosti sitä, kuinka työn sujuvuudesta huolehtiminen on työhyvinvoinnin, työssä onnistumisen ja työn tuottavuuden perusta. Työn sujuvuus on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus ja sen parantamiseksi hän listasi yleisimpiä ehdotuksia. Eira muistutti, miten työterveyshuoltoyhteistyöllä voidaan rakentaa kestävää suorituskykyä koko tiimin tasolla. Ensimmäisen seminaaripäivän päätti teatteriohjaaja Miika Muranen, jolla on kokemusta kommunikaation häiriöistä johtajan ja alaisen näkökulmista. Miika listasi ”ehdottoman huonot argumentit”, johon kuuluvat kaikille tutut ”aina, ei ikinä, kaikki, jotkut tuolla, käytävällä on puhuttu” ja muistutti, että niiden sijaan on varminta ja rehellisintä kommunikoida vain omasta kokemuksesta. Häiriöt vuorovaikutuksessa ovat kuitenkin osa ihmisyyttä ja parhaimmillaan niitä pystyy ennakoimaan, totesi Miika. Seminaarin toisen päivän käynnisti Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Olli Viljanen, joka esitteli tutkimustuloksia suomalaisten työhyvinvoinnista vuodelta 2024. Niistä ilmenee, että työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt, muttei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Nuorten aikuisten työhyvinvointi on vanhempia heikompi kaikilla mittareilla ja työuupumusoireita on lähes joka kolmannella. Esihenkilöiden työuupumusoireilusta on tullut yhtä yleistä kuin työntekijöiden ja irtisanoutumisaikeet ovat lisääntyneet. Tuloksia tukevia esimerkkejä kuului yleisön kommenteista. Seuraavaksi kuultiin kehittämisen konsultti Ari Järvistä, jonka aiheena oli saneerausten vaikutus organisaatioiden ja työyhteisön toimintakykyyn. Arin esityksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä saneerauksen aiheuttamasta ”selviytyjän syndroomasta” ja antaa käytännön työkaluja kestävän työyhteisön rakentamiseen. Henkilöstöä voi Arin kokemuksen mukaan parhaiten tukea avoimella ja rehellisellä viestinnällä, psykologista apua tarjoamalla sekä työntekijöiden osallistamisella muutoksen suunnitteluun sellaisessa organisaatiossa, jossa osa menettää työpaikkansa ja osa jatkaa. Väitöskirjatutkija Emma Nordback kuvasi luennossaan, miten sosiaalisen tuen viestintä eli ”supportiivinen viestintä” rakentaa koko työyhteisön hyvinvointia. Supportiivinen viestintä voi olla verbaalista tai nonverbaalista ja sen tarkoituksena on tarjota apua niille, joiden koetaan tarvitsevan apua. Se auttaa hallitsemaan epävarmuutta, ja vahvistaa näin hyväksytyksi tulemisen ja elämänhallinnan kokemusta. Lisäksi se voi auttaa ehkäisemään konflikteja ja parantaa työsuorituksia. Kehityspäällikkö Aino Heikkilä E2 Tutkimuksesta tarjoili esityksen, joka liittyi esihenkilön vastuuseen rakentaa voimavaroja vahvistavaa toimintakulttuuria erityisesti tilanteessa, jossa toimitaan monisukupolvisessa organisaatiossa. Kuulijat tarjoilivat omia esimerkkejään haasteisista tilanteista, joissa iältään nuorimpien ja vanhimpien on kyettävä ymmärtämään toisiaan ja toimimaan yhdessä työtehtävistä suoriutumiseksi. Kiitos luennoitsijoille ja aktiiviselle yleisölle, joka sai hyviä eväitä työpaikalle viedäkseen! Paikka Hobo Hotel Helsinki, Kluuvikatu 4, 00100 Helsinki Luennoitsijat Aino Heikkilä, väitöskirjatutkija, Aalto-Yliopisto, kehityspäällikkö E2 Tutkimus Ainon erityisosaamista ovat työelämään ja sukupolvien vuoropuheluun liittyvät kysymykset. Ainon väitöstutkimuksen aihe on ”Yhdessä vahvempia? Ylisukupolvinen resilienssi työyhteisön arjen voimavarana”. Esityksessään Heikkilä tarkastelee, miten esihenkilötyö voi vahvistaa työntekijöiden osallisuutta ja purkaa voimavaroja kuluttavia yhteistyön esteitä kiireisen arjen keskellä. Päivi Inberg, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Päivi on toiminut Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtajana vuodesta 2024. Päivi on koulutukseltaan perushoitaja, ja hän on työskennellyt Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Hän toimi ennen SuPerin puheenjohtajaksi valintaansa mm. pääluottamusmiehenä, SuPerin edustajiston puheenjohtajana, SuPer-Opona ja Super työttömyyskassan hallituksen jäsenenä. Ari Järvinen, KTM, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Ari on kehittämisen konsultti erityisalueenaan saneerausten vaikutus organisaatioiden ja työyhteisön toimintakykyyn. Työn alla on väitöstutkimus ”Selviytyjän syndrooma organisaation saneerausprosessissa”. Arin esitys tarjoaa tiiviin katsauksen organisaation saneerauksen taustoihin, kuten sen syihin ja strategioihin. Pääpaino on kuitenkin itse saneerausprosessin eri vaiheissa ja niiden vaikutuksissa työyhteisöön. Miika Muranen, TeM, teatteriohjaaja ja -näyttelijä, esiintymiskouluttaja Miika on Teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä-ohjaaja. Hän on ohjannut yli 40 teatteriesitystä musikaaleista draamoihin. Miika on toiminut Rovaniemen Teatterin ja Suomen Komediateatterin taiteellisena johtajana. Hän työskentelee lisäksi esiintymiskouluttajana ja opettaa näyttelijäntyötä. Hänellä on kokemusta niin johtajan työstä, väliesihenkilötehtävistä sekä alaisena olemisesta – ja aina ei ole näissä tehtävissä kommunikaatio onnistunut. Joskus ei ollenkaan! Moni meistä on kohdannut työyhteisössä tilanteita, joissa kohtuuttomuus on naamioitu suoruudeksi sekä passiivisuus myötäilyksi. Myös railo esihenkilöiden ja alaisten välisessä kommunikaatiossa voi joskus kasvaa tahtomattaan liian suureksi. Mitä näissä tilanteissa voi tehdä ja miksi meidän on niin vaikeaa katsoa peiliin? Emma Nordback, väitöskirjatutkija, Tampereen Yliopisto sekä koulutuspäällikkö ja työnohjaaja, Aktiivi-Instituutti Emman luennossa kuvataan, miten sosiaalisen tuen viestintä eli ”supportiivinen viestintä” rakentaa koko työyhteisön hyvinvointia. Se auttaa hallitsemaan epävarmuutta, ja vahvistaa näin hyväksytyksi tulemisen ja elämänhallinnan kokemusta. Eira Roos, LKT, työterveyshuollon erikoislääkäri ja kehitysylilääkäri, Lääkärikeskus Aava Eira on innostunut ennakoivasta työkykyjohtamisesta, työelämän muutoksista ja organisaatioiden kollektiivisen työkyvyn kehittämisestä. Hän tekee myös tutkimustyötä elintapojen, mielen hyvinvoinnin ja työolojen vaikutuksista työkykyyn. Eiran luennossa pureudutaan siihen, miten työterveyshuoltoyhteistyöllä voidaan rakentaa kestävää suorituskykyä sekä yksilön että koko tiimin tasolla. Hanna Savanna, CNVC Certified NVC Trainer, NVC-sovittelija, TRE-ohjaaja, Savanna Connexions Hannaa kiinnostaa ihmisten välinen vuorovaikutus. ”NVC on minulle paljon enemmän kuin vuorovaikutustaito tai työkalu”, Hanna kertoo. ”Siitä on tullut elämäntapani. Se tukee minua itseni ja muiden ymmärtämisessä, lasteni kasvattamisessa sekä koko maailman jäsentämisessä. Vuonna 2000 perustin oman yritykseni, Savanna ConneXionsin. Huomasin pian, että opin tehokkaimmin opettamalla muita”. Olli Viljanen, VTM, erityisasiantuntija ja kouluttaja, Työterveyslaitos Olli on kouluttanut, kehittänyt ja tutkinut työhyvinvointia 15 vuoden ajan. Hän on erikoistunut työhyvinvoinnin johtamisen ja kestävän työyhteisön teemoihin. Esitys käsittelee työhyvinvoinnin moniulotteisuutta, työn voimavaroja ja vaatimuksia sekä tutkimukseen pohjaavaa tietoa konkreettisista keinoista, joilla voidaan vahvistaa erityisesti työn voimavaroja. Lisätietoja Lue tarkemmin seminaarin ohjelmasta. Usein kysytyt kysymykset ja asiakaspalvelun yhteystiedot löydät verkkosivultamme. Jos olet liiton jäsen tarkista koulutuksen palkallisuus ja ilmoittautumiskanava liitostasi. Liitot maksavat koulutukset määrittelemilleen kohderyhmille ja edellyttävät, että osallistut koulutukseen kokonaisuudessaan ilmoita majoitustarpeesta ja matkustusjärjestelyistä liittoosi ilmoittautumisen yhteydessä tarkista perumisehdot liitostasi Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli
